Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Rippikoulujen 2025 ilmoittautuminen on avoinna 7.-13.10.2024
Rippikoulu on kasteopetusta; Se on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena yksityisrippikouluna. Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos rippikoululaista ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana, esimerkiksi leirin jälkeen ennen konfirmaatiota. Jos nuori on kastettu, mutta ei ole kirkon jäsen, voi hän halutessaan liittyä kirkkoon.
Suurin osa suomalaisista konfirmoidaan teini-ikäisenä käydyn rippikoulun yhteydessä. Rippikoulu ja konfirmaatio tarjoavat mahdollisuuden pohtia elämää ja pysähtyä katsomaan missä nyt mennään. Konfirmaatiossa on kyse samasta armosta kuin kasteessa. Jumala haluaa vahvistaa konfirmoitavaa uskossa ja siunata uudessa elämänvaiheessa. Konfirmoiduksi voivat tulla ainoastaan kirkkoon kuuluvat.
Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.
Konfirmoitu seurakunnan jäsen on oikeutettu käymään itsenäisesti ehtoollisella, pääsemään kummiksi ja säädetyn iän saavutettuaan solmimaan kristillisen avioliiton.
Rippileirillä kuunnellaan nuorten ääntä ja korostetaan yhdessä tekemisen mukavuutta.
– Minulle ripari oli tosi voimaannuttava kokemus, ja rippileiri oli yksi elämäni parhaista viikoista. Kaikki saivat olla juuri sellaisia kuin ovat ja oli tosi turvallinen olo. Oma tapani katsoa seurakuntaa muuttui sen viikon aikana kokonaan, kuvailee 16-vuotias Valo Hento omaa toissa kesäistä rippikoulukokemustaan.
Maanlaajuisesti rippikoulujen teemana on "Sinä olet ihme!". Ripareilla kristillistä opetusta lähestytään juuri siitä näkökulmasta, että jokainen nuori on hieno, taitava ja lahjakas, omanlaisensa persoona, ihmeellinen ihme.
– Jos rippikoulu oli ennen opettajalähtöistä, nyt pyritään ennen kaikkea siihen, että tarkastellaan asioita nuorten kysymykset ja kiinnostuksen kohteet edellä ja tuodaan kristillinen sanoma nuoria kiinnostavien asioiden äärelle, sanoo riparipappi Juhani Kapiainen. – Asioihin tutustutaan yhdessä tekemisen ja osallistumisen kautta.
Kapiainen on huomannut, että aikuisten osallistuminen myös leirin vapaa-aikaan on nuorille tärkeää. Ripareilla yhteishenki hioutuukin usein tiiviiksi, ja kokemus on sekä nuorille että aikuisille antoisa.
– Kun nuorten kanssa pelailee leirin vapaahetkinä ja on kiinnostunut heidän ajatuksistaan, me papitkin alamme heidän silmissään näyttäytyä lopulta ihan ihmisinä. Se on hirveän tärkeää yhteyden rakentamisen kannalta. Nuoret vaistoavat hyvin herkästi, ollaanko heistä oikeasti kiinnostuneita.
Valo Hento koki seurakuntanuorten yhteisön omakseen ja ilmoittautui oman rippikoulunsa jälkeen mukaan isoskoulutukseen.
– Isosen tehtävä on ripareilla tietysti vähän erilainen, kun on vastuuta, ja tavoitteena pitää huoli siitä, että rippikoululaisille kokemus on mahdollisimman hauska. Mutta myös isosena riparilla on tosi kivaa, hän kertoo.
Valtaosa riparilaisilta saaduista palautteista onkin positiivisia. Myös varauksellisesti leirille lähteneet nuoret olisivat monesti leirin päättyessä valmiita aloittamaan uuden leiriviikon vaikka saman tien.
– Yleensä rippileiri yllättää positiivisesti. Myös itselleni leiriviikot antavat voimaa pitkäksi aikaa eteenpäin, Juhani Kapiainen sanoo.
Miksi sitten kaikkien kannattaisi ilmoittautua mukaan riparille? Valo Hentolla on vastaus valmiina.
– Kannattaa lähteä kokemus edellä mukaan. Meidän seurakunnassa saat olla juuri sellainen kuin olet, ja se hyväksytään. Voin luvata, että kokemuksesta tulee varmasti tosi kiva.
Teksti: Päivi Sappinen
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä