Kalannin kirkko mukaan Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitille

20.2.2019 12.12

Kalannin Pyhän Olavin kirkko. Kalannin Pyhän Olavin kirkko.

Kalannin Pyhän Olavin kirkkoa ollaan ottamassa mukaan kansainväliseen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöön. Kalannin harmaakivikirkko on nimittäin pyhitetty Pyhälle Olaville.

Kirkossa on aiemmin ollut valtaistuimella istuva Pyhän Olavin tamminen veistos, joka on ajoitettu vuosille 1325–1350. Nyt veistos kuuluu kansallismuseon kokoelmiin. Kirkon pohjoislaivan kolmanteen holviväliin sijoitettu maalaus kuvaa kristinuskon tuloa Suomeen. Yhden tulkinnan mukaan kuva voisi esittää Pyhää Olavia saapumassa ristiretkelle pakanamaahan.

Tarinan mukaan Olavi olisi siis oikeasti käynyt Kalannin rannoilla. Kalannin seutu kuului ruotsalaisvaikutusten piiriin ja siten myös Olavin maailmaan. Tässä syy, miksi läntisen Suomen arveltiin tulleen ristityksi jo varhain.

Pyhän Olavin kunniaksi tehtyä pyhiinvaellusreitistöä pitkin voi tulevaisuudessa kulkea maa- ja meriteitse Venäjän Novgorodista Norjan Trondheimiin. Pyhiinvaellusreitti kulkee mannerta pitkin itärajalta Turkuun ja käy siis myös Uudessakaupungissa.

Mannerreitillä useita Suomen kirkkoja

Mannerreitin alue kiertää useita Pyhän Olavin kirkkoja. Mukana on Lemun kirkko Maskussa, Yläneen kirkko Pöytyällä, Kalannin kirkko Uudessakaupungissa, Lapin kirkko Raumalla, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Kalvolan kirkko Hämeenlinnassa sekä Ulvilan ja Sysmän kirkot.
Pyhän Olavin mannerreitti -hanke alkoi syyskuussa 2017.

Kaksivuotista hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen suunnittelijoina ovat Sami Tantarinmäki ja Heli Brander. Hanke päättyy syksyllä 2019. Mannerreitti-hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Pyhän Olavin mannerreitin myötä täydentyy Pohjoismaihin yksi laaja ja monipuolinen reitistö. Valmiilla Pyhän Olavin reitillä on käytössään sekä yhtenevät logot ja opasteet, että kansainvälinen yhteistyö ja tunnettuus.

Pyhän Olavin merireitti

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin meriosuus valmistuu toukokuussa ja siinä pääsee vaeltamaan maailman kauneimman saariston kautta saarelta toiselle. Matka alkaa Turun Tuomiokirkosta ja kulkee Ahvenanmaan saariston kautta Ruotsiin, jossa reitti yhtyy jo olemassa olevaan Ruotsin Pyhän Olavin reittiin.

Reitti päättyy Atlantin valtameren rannalle Norjan Trondheimiin. Merireitti avataan virallisesti tänä vuonna 24. toukokuuta. Reitin pituus on 625 kilometriä.

 

Kuka Pyhä Olavi?

Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin.

Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Kristuksen valtuuttamana Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Käännytykset, järjestyksenpito ja vaatimukset uusien lakien noudattamisesta aiheuttivat kuitenkin vihaa ja tekivät lopulta Olavista epäsuositun. Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistuikin valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan.

Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Päivää on vietetty siitä lähtien Olavinpäivänä.

Olavin kuolemaa kerrotaan seuranneen hyvää tuovia ihmeitä. Yleinen mielipide hänestä muuttui myötämielisemmäksi ja maine pyhyydestä levisi nopeasti kaikkialle Pohjoismaihin ja Itämeren piiriin. Siksi on ilmeistä, että lähetystyötä tehtiin Suomessakin laajalti Olavin nimissä.

Tähän lienee vaikuttanut myös dominikaanijärjestö, joka vuonna 1249 perusti Pyhän Olavin konventin Turkuun. Suomi oli keskiajalla nimenomaan pyhän Olavin maa, mitä todistaa yhä eritoten Pyhän Olavin mukaan nimetyt tai hänelle pyhitetyt kirkot.

 

Miksi pyhiinvaellus?

Pyhiinvaellukset olivat ihmiskunnan historian ensimmäisiä elämysmatkoja ja 2000-luvulla niiden suosio on edelleen kasvanut. Sadat miljoonat kristityt, muslimit, hindut ja buddhalaiset lähtevät vuosittain pyhiinvaellukselle. Euroopan suosituin pyhiinvaellusreitti on Etelä-Euroopassa oleva Santiago de Compostela.

Pyhiinvaellukset kertovat heränneestä harrastuksesta historiaan ja keskiaikaan. Tämä näkyy Suomessa yleisemmin muun muassa keskiaikatapahtumien suosiona sekä historian elävöittämisenä niin näytelmiä kuin digitalisaatiotakin hyödyntäen.

Vaellusten ja reittien osalta puolestaan esimerkiksi Pyhä Henrikin ja Pyhä Jaakobin vaelluksina, erilaisina kirkkopolkuina ja -kävelyinä tai Kuninkaantien uutena tulemisena. Kiinnostus pyhiinvaellukseen kertoo myös halusta saavuttaa jotakin tärkeää.

Kaikki pyhiinvaeltajat eivät kulje reittejä uskonnollisista syistä, vaan hakevat kulkureiteiltä hiljaisuutta, hengellisyyttä ja yksinkertaista elämää. Tai luontoelämyksiä ja tarinoita.

Pyhiinvaeltajan passi ja leimat ovat vanha perinne, jota yhä vaalitaan. Keskiajalla niiden avulla pystyi todistamaan olevansa pyhiinvaeltaja. Nykypäivänä niillä on ennemminkin symbolinen arvo ja niistä jää vaelluksesta mukava muisto itselle.

Lisätietoja Pyhän Olavin merireitistä

Lisätietoja Pyhän Olavin mannerreitistä

« Uutislistaukseen