Etu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö uudistui

2.1.2019 08.32

Jatkossa lapsella voi olla etunimiä nykyisen kolmen sijaan neljä. Jatkossa lapsella voi olla etunimiä nykyisen kolmen sijaan neljä.

Etu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden alusta. Uudella lailla nimiin liittyvää valinnanvapautta lisätään ja kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä väljennetään muun muassa mahdollistamalla sukunimiyhdistelmät.

Kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvat säännökset väljentyvät. Rinnan kansainvälistymisen kanssa turvataan Oikeusministeriön mukaan kuitenkin myös perinteisen kotimaisen nimikulttuurin säilymistä. Käytössä olevien sukunimien suoja säilyy pääosin nykyisenä. Lapsen edun huomioon ottamista lapsen nimiä koskevassa päätöksenteossa vahvistetaan.

Uudistuksen taustalla ovat muun muassa perherakenteiden muutokset, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu, perheiden kansainvälistyminen sekä pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon.

Etunimiä nykyisen kolmen sijaan neljä

Jatkossa etunimiä voi ottaa nykyisen kolmen sijaan neljä. Etunimen ei enää edellytetä olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen, vaan ehdotettua uutta etunimeä arvioidaan suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin riippumatta siitä, minkä maan nimikulttuurista nimi on lähtöisin.

Etunimen hyväksyttävyyteen liittyviä ehdottomia esteitä tarkennetaan. Esimerkiksi etunimen aiheuttamaa haittaa tulee arvioida eri tavalla lapselle annettavan nimen ja täysi-ikäisen henkilön oman nimenmuutoksen kohdalla.

Lapsen nimenantovelvoitetta koskeva määräaika nousee nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Sukunimiyhdistelmät sallitaan

Uuden lain myötä kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä. Näin esimerkiksi lapsella voi olla nimiyhteys kumpaankin vanhempaansa tilanteessa, jossa vanhemmilla on eri sukunimet.

Sukunimiyhdistelmän salliminen ottaa huomioon entistä paremmin perheiden erilaiset tilanteet ja lisää tasa-arvoisuutta ja yhtenäisyyttä esimerkiksi avoliitto- ja uusperheissä. Puolisoiden yhtäläinen oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä toistensa sukunimistä kunnioittaa puolisoiden tahtoa muodostaa nimiyhteys toisiinsa ilman, että kumpikaan joutuu luopumaan omasta nimi-identiteetistään tai nimiyhteydestä mahdolliseen lapseen.

Puolisot voivat edelleen valita myös yhden yhteisen sukunimen, joka siirtyy sellaisenaan lapselle.

Lapsen sukunimeksi voidaan valita myös vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmilla on kansalaisuutensa tai muuhun siihen rinnastettavan seikan perusteella yhteys tähän valtioon. 

Sukunimi vihkimisen yhteydessä

Etu- ja sukunimilaki lisää avioituvien mahdollisuuksia valita sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Laissa säädetään myös avopareille ja rekisteröidyssä parisuhteessa oleville tietyin edellytyksin mahdollisuus ottaa yhteinen nimi.

Nykytilaa vastaavasti vihittävät säilyttävät oman sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos he eivät muuta sovi. Yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä taas voidaan muodostaa monin eri tavoin. Yh-teisenä sukunimenä voi olla nykytilaa vastaavasti sukunimi, joka puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan. Uutta taas on se, että yhteiseksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla puolisolla on esteiden tutkintaa pyydettäessä.

Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei kuitenkaan saa siirtää uudelle puolisolle. Uutta sääntelyä on myös se, että yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa myös yksi sukunimi jommankumman puolison sukunimiyhdistelmästä taikka jommankumman sukunimiyhdistelmä sellaisenaan.

Jos puolisot eivät halua yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, toinen puolisoista voi uutena vaih-toehtona ottaa puolisonsa sukunimiyhdistelmän yhden sukunimen taikka muodostaa sukunimiyhdistel-män omasta ja puolisonsa nimestä.

Seurakunnan tehtävät

Kirkkohallituksesta todetaan, että uuden lain mukaan kastettavan lapsen ja vihittävien nimiä koskevat ilmoitukset voidaan jättää seurakunnalle samoin kuin nytkin. Laissa on kuitenkin täsmennetty seurakunnan ja maistraatin vastuunjakoa ilmoitetun nimen lainmukaisuuden selvittämisessä. Periaatteena on, että seurakunnalla on velvollisuus siirtää epäselvä nimiasia maistraatin käsiteltäväksi.

Kastettavan lapsen nimi pitäisi ilmoittaa seurakunnalle mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta sen lainmu-kaisuus ehdittäisiin selvittää. Nimen lainmukaisuuden selvittäminen on ensisijaisesti kastavan papin tehtävä. Epäselvissä tapauksissa seurakunnan on siirrettävä asia maistraatille.

Vihkimisen yhteydessä tehtävästä sukunimivalinnasta on uuden lain mukaan ilmoitettava jo esteiden tutkinnan yhteydessä. Esteiden tutkinnasta annettavassa todistuksessa on todettava myös valitun suku-nimen lainmukaisuus. Seurakunnan on siis selvitettävä, onko ilmoitettu nimi lainmukainen tai siirrettävä sukunimen valinta maistraatin ratkaistavaksi.

Kumpikin puoliso saa säilyttää vihittäessä aina oman nimensä, vaikka esteiden tutkinnassa olisi ilmoi-tettu toisin. Jos taas esteiden tutkintatodistuksen antamisen jälkeen huomataan, että ilmoitettu nimi ei ole lainmukainen, puolisot voidaan vihkiä, mutta tällöinkin kumpikin säilyttää oman nimensä.

Siirtymäsäännökset

Uutta etu- ja sukunimilakia sovelletaan ilmoituksiin ja hakemuksiin, jotka tulevat vireille 1.1.2019 tai sen jälkeen. Esimerkiksi joulukuussa 2018 syntyneiden lasten nimiin voidaan soveltaa uutta etu- ja sukunimilakia, jos nimi ilmoitetaan 1.1.2019 tai sen jälkeen.

Aviopuolisoiden nimivalintoihin vihkimisen yhteydessä sovelletaan uutta etu- ja sukunimilakia, jos avioliiton esteiden tutkintaa pyydetään 1.1.2019 tai sen jälkeen. Puolisot voivat ottaa uuden etu- ja sukunimilain mukaisen nimen myös vihkimisen jälkeen erillisellä hakemuksella.

Henkilökohtaisessa käytössä olevasta sukunimestä, joka on yhdistetty puolison sukunimeen (niin sanotusta kaksoisnimestä) tulee lain voimaantulon myötä automaattisesti uuden lain mukainen sukunimiyhdistelmä, joka on mahdollista antaa myös lapselle.

 

Lähteet: Oikeusministeriö, Kirkkohallitus

« Uutislistaukseen