Pyhämaan uhrikirkko

Pyhämaan uhrikirkko

Pyhämaassa sijaitsee sen kuuluisa ”ihmeitä tekevä” uhrikirkko, joka mainitaan kaikissa arvonsa tuntevissa Suomen matkaoppaissa erään kirkkorakennustaiteemme helmenä. Uuden kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitseva uhrikirkko jää ulkomuotonsa perusteella helposti suuremman toverinsa varjoon.

Vaatimaton ulkomuoto kätkee kuitenkin sisälleen hämmästyttävän aarteen. Uhrikirkon koko sisustaa koristavat Christian Wilbrandtin vuonna 1667 maalaamat kuvat.

Katossa on kasviornamentiikkaa sekä enkelihahmoja. Kuoriaidakkeen yläpuolella vasemmalta lukien on syntiinlankeemus sekä Pyhä Yrjänä ja lohikäärme.

Eteläseinällä vasemmalta lukien alkaa kuvasarja, joka esittää Jeesuksen elämän tärkeitä tapahtumia: Jeesuksen syntymä, Jeesuksen ympärileikkaus, Jeesuksen kaste, Jeesuksen vertaus fariseuksesta ja publikaanista, Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista.

Takaseinällä, päätyoven vasemmalla puolella on kuva Jeesuksesta ja syntisestä naisesta, oikealla puolella on kuva Jeesuksesta ratsastamassa Jerusalemiin. Pohjoisseinän kuvat kertovat Jeesuksen kärsimystiestä.

Kuvat vasemmalta lukien ovat seuraavat: Jeesus rukoilee Getsemanessa, Juudas kavaltaa Jeesuksen, Jeesus ylimmäisen papin, Kaifaan edessä, roomalaiset sotilaat ruoskivat Jeesusta, Jeesusta pilkataan, Jeesus naulitaan ristille (kuoriosan pohjoisseinällä).

Kuorin itäseinällä, ikkunasta vasemmalla, on Jeesuksen ylösnousemus ja oikealla kaksiosainen kuva Jeesuksen taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksesta helluntaina.

Kuoriaidakkeen yläpuolella, kuorista päin katsottuna on kuvia yksisarvisesta, joka tässä on ymmärrettävä lähinnä Kristuksen vertauskuvaksi samoin kuin lohikäärmeen voittava Pyhä Yrjänä.

Pyhämaan kirkon maalaukset kuuluvat Christian Wilbrandtin tuotannon loppuun ja ovat hänen ainoat kokonaisuudessaan säilyneet maalauksensa. Kuvien valtaosan esikuvana Wilbrandt on käyttänyt Hans Brosamerin kuvitusta 1500-luvun rukouskirjassa, joka ilmestyi aluksi saksan, sittemmin myös ruotsin kielisenä.

Pidetään mahdollisena, että Pyhämaassa on ollut kirkko jo ennen 1. ristiretkeä (v. 1154). Joka tapauksessa nykyisellä, viimeisten tutkimusten mukaan v. 1642/1650 rakennetulla kirkolla on ollut edeltäjä, jonka todennäköisesti ovat rakentaneet uskonpuhdistuksen jälkeen tänne Raumalta paenneet fransiskaanimunkit. Voi hyvin olla, että nykyisessä kirkossa on käytetty tästä peräisin olevia hirsiä.

Kirkko on suorakaiteen muotoinen, itäpäädyn ollessa kolmisärmäinen. Kuoriosa on rakennettu runkohuonetta myöhemmin. Kuoriaidan kohdalla on alun perin ollut itäseinä. Eteläseinällä on sijainnut asehuone ja pohjoisseinällä sakaristo, jotka molemmat on huonokuntoisina purettu jo 1800-luvulla. Huoneiden hirsiseinien päädyt ovat nähtävissä edelleen sisäseinissä. Ylempänä rinteessä on myös sijainnut aikoinaan kellotapuli, joka näkyy kuoriaitaukseen kiinnitetystä 1700-luvun maalauksesta.

Kirkko rapistui 1700-luvulla ja heräsi ajatus uuden kirkon rakentamisesta. Kun uusi kirkko vihdoin v. 1804 valmistui, jäi uhrikirkko varastoksi ja ruumishuoneeksi. Vuosina 1934-35 kirkko restauroitiin. Uuteen kirkkoon siirretty sisustus tuotiin takaisin ja uhrikirkko tuli jälleen alkuperäiseen käyttöönsä.

Kirkon takaosassa oli aikoinaan lehteri, joka kuitenkin purettiin. Penkit ovat vuodelta 1753 ja saarnatuoli 1640-luvulta (väritys 1850-luvulta). Tiimalasi on kirkkoon lahjoitettu v. 1689 ja samalta ajalta on myös vieressä oleva uhriarkku. Kirkon alttarilla, ikkunan edessä on krusifiksi 1500-luvun alkupuolelta.

Pyhämaan uhrikirkko on kautta historiansa tullut tunnetuksi nimenomaan kirkkona, jonka kautta Jumala auttaa. Kirkolle on tullut lahjoituksia ja esirukouspyyntöjä kiitollisilta ja apua tarvitsevilta ihmisiltä. Näin tapahtuu edelleen. Kertyneet varat menevät puoliksi lähetystyöhön ja kirkon hyväksi.

Pyhämaan kirkot, esite